IT-rekrytoinnit – onnistumisen anatomia

Oltuani hieman yli vuoden IT-rekrytoinnin parissa, on tullut tehtyä monipuolisia havaintoja onnistuneen rekrytoinnin ainesosista. Ajattelin kirjoittaa aiheesta blogin, kertoen myös epäonnistumisista, jotka vahvistavat käsityksiäni onnistumisen reseptistä. Ensimmäinen ja tärkein koossapitävä voima on se, että kohtele jokaista kohtaamaasi henkilöä sillä arvostuksella kuin kaikkia ihmisiä pitää kohdella. Eli keskustele normaalisti, älä vähättele, älä liioittele, älä kehu (paitsi aiheesta). Mutta, ole kiinnostunut, kuuntele, ole utelias, neuvo tarvittaessa tai vaikkapa kysy tarvittaessa.

YHTEISTYÖ ASIAKKAAN KANSSA

Seuraavaksi käsittelen asiakaskohtaamista ja -työskentelyä, jossa tärkeintä on muistaa pitää ohjat käsissä. Sparraa, haasta ja kuuntele, pidä huolta, että aikatauluista sovitaan ja niistä myös pidetään kiinni. Kerro säntillisin väliajoin asiakkaalle missä mennään ja aikatauluta haastattelut sekä painota nopeaa toimintaa. Varsinkin IT-alan osaajien tiimoilta on saanut huomata, että jos kandidaatit ovat liikekannalla, niin heillä on luonnollisesti monia verkkoja vesillä ja on toimittava erittäin nopeasti. Toisaalta, jos rekrytointikumppani on saanut herätettyä kandidaatin mielenkiinnon, niin on hyvä ylläpitää tempoa koko ajan, sillä mielenkiinto lopahtaa yhtä herkästi kuin se on herännytkin. Toiset kandit ovat taas hyvin hitaasti lämpeneviä ja harkitsevat työpaikan vaihtoa monelta näkökantilta. Tällöin on erityisen tärkeää, että kumppani sekä asiakas antavat riittävästi relevanttia tietoa tehtävästä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista. Käsittelen näitä asioita oheisessa blogissa.

Epäonnistumisiakin on tullut, ensimmäisenä tulee mieleen se, kuinka emme ohjanneet asiakasta kuuntelemaan omaa mielipidettämme riittävästi. Tämä johti siihen, että työsuhde päättyi koeaikapurkuun, joka on aina valitettava tapahtuma, etenkin työntekijän näkökulmasta, joka ottaa suurimman riskin työpaikkaa vaihtaessaan. Toisena esimerkkinä näennäinen kiire, joka on aiheuttanut sen, että aikataulutuksessa lipsutaan. Tämä johtaa huonoon asiakaskokemukseen ja samalla myös huonoon kandikokemukseen. Toistaiseksi nämä on pystytty pitämään aisoissa, mutta kuormittanut omaa tekemistä äärirajoille, joka ei tietenkään ole toivottavaa.

”/>

OSAAMISEN VALIDOINTI

IT-rekrytoinneissa olen ottanut huomioon sen, että vaikka minulla onkin tekninen tausta, niin teknologinen kehitys on niin nopeaa, että perässä on vaikea pysyä. Näin ollen on hyvä kuitenkin pyrkiä tutustumaan erilaisiin vallitseviin käytäntöihin. Toisaalta asiantuntijoitakin etsitään erilaisiin rooleihin, eikä heidänkään tarvitse tietää kaikkea. Itse olen käyttänyt osaamisen validointiin sekä oman tiedon kartuttamiseen sitä, että pyydän ehdokasta kertomaan ja piirtämään vaikkapa fläppitaululle, kuinka jokin tietty teknologinen ratkaisu toimii. Käytännössä annan vapaat kädet siihen, kuinka asiasta kertoa. Monet IT-asiantuntijat luonnehtivat itseään ongelmanratkaisijoiksi, jokaisella vaan tuntuu olevan itselleen mieluisin tapa ratkaista ongelmia. Tämä vaikuttaa kuitenkin mieluisalta tavalta monille kandidaateille, ja saamme pidettyä haastattelussakin käymisen mielekkäänä ja mukavana kokemuksena.

Kaiken kaikkiaan, tärkeintä on pitää ihmisiä hyvänä, kuuntele, haasta, sparraa ja ennen kaikkea kohtele hyvin, oli hän sitten asiakas, kandidaatti tai vaikkapa kollega!